Twitter-blogissa on vallinnut lähiaikoina hiljaisuus, osaksi sen takia, että muutin Suomesta Hollantiin. Täällä Twitter on jo useamman vuoden ollut todella suosittu. Koska minulta kysytään usein, miksei Twitter ole vieläkään Suomessa erityisen suosittu ja olen siitä kirjoittanut paljon, päätin tällä kertaa lähteä selvittämään, miksi Twitter on Hollannissa niin suosittu.

Haastateltavan valinta tuntui osuneen nappiin. Kysymykseen löytyi vastaus ja samalla sain myös muita arvokkaita ideoita. Omien sanojensa mukaan Jop de Vrieze on (tiede)toimittaja, ajattelija ja intohimoinen työskentelijä. Hänen Twitter-tunnuksensa on @Jopinie ja kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.jopinie.nl.

Miksi uskot Twitterin olevan niin suosittu Hollannissa?

Uskon, että siihen on useita syitä, joita voimme miettiä. Yksi perimmäinen syy on nettiyhteyksien suhteellisen hyvä saatavuus ja älypuhelinten nopeasti kasvava määrä. Lisäksi on joitain enemmän sosiaalisia ja kulttuurillisiä syitä.

Eräs seuraajistani kutsui sitä “kroeg”-tunteeksi [kroeg on hollanniksi pubi, lienee sama sana kuin suomen "krouvi"], samalla lailla kuin menemme mielellämme kahviloihin nauttimaan keskusteluista, olivat ne sitten syvällisiä ja vilpittömiä tai eivät.

Mielenkiintoinen teoria. Twitter ei vieläkään ole kovin suosittu Suomessa, vaikka nettiyhteydet (ja kännykkänetti) ovat kaikkialla. Mutta suomalaiset eivät myöskään juuri vietä aikaa kahviloissa.

Joo, itsekin pidin tästä teoriasta. Puhut ihmisille joista pidät, kuuntelet niitä joista pidät. Ihan kuin joukko ihmisiä baarissa.

Sitten on vielä ajatus siitä, että yhtäkkiä kaikilla pitää olla mielipide ja se pitää myös ilmaista. Twitter on tapa ilmaista itseään. Jotkut kutsuvat sitä narsismiksi, mutta narsismia siitä tulee vasta kun se on epätervettä ja epärealistista.

Hollannin talous pohjautuu ennen kaikkea palveluihin. Palvelualalla työskentelevät ovat usein hyvin innokkaita ilmaisemaan itseään ja olemaan näkyvillä. Se on markkinointinäkökulma Twitteriin.

Olen saanut sellaisen kuvan, että hollantilaiset ilmaisevat kärkkäästi mielipiteensä (esim. mielenosoitukset, valitukset ja muut ovat yleisempiä kuin Suomessa.)

No. Mielestäni mielenosoitukset eivät ole kovin yleisiä, meillä on tapana enemmänkin “salonkivalittaa”: istumme tuolilla tietokoneen ääressä, emme mene kaduille osoittamaan mieltämme. Siinä mielessä mekin olemme erittäin hyviä valittamisessa, sen sijaan että tekisimme mitään konkreettista.

Erityisesti vaalien aikaan Twitterissä oli paljon aktiviteettia. Liikaa ihmisiä ilmaisemassa mielipiteitään. Tässä kulttuurissa “jokainen mielipide on samanarvoinen”, auktoriteetti puuttuu.

Mielenkiintoisia ajatuksia. Miksi arvelet lähes kaikkien hollantilaisten Twitter-käyttäjien tweettaavan hollanniksi, vaikka useimmat hollantilaiset puhuvat erinomaista englantia? Liittyykö sekin “kroeg”-teoriaan?

Kyllä, luulisin niin. Useimmille Twitter on hyvin läheinen juttu. Emme tweettaa maailmalle, vaan seuraajillemme, koemme heihin yhteyttä. Tämä yhteys heikkenee, jos tweetataan englanniksi. Se on kuin pubi, tai kahvinkeittimen äärellä jutustelua. Itse tweettaan paljon työaiheisista jutuista kollegoideni kanssa.

Miten sinä (tai kollegasi) käytät Twitteriä varsinaisessa työssäsi?

Meillä on tunnettu hashtag nimeltä #durftevragen, eli #uskallakysyä. Jos tulee ongelmia pomon, tietokoneen tai jonkin muun kanssa, on parempi kysyä Twitteristä kuin Googlesta. Voi pyytää seuraajiaan retweettaamaan, jolloin saavuttaa suuremman yleisön.

Toinen esimerkki on kun etsin haastateltavia. Kysyin: Etsin naisia, jotka ovat olleet masentuneita ja ovat valmiita puhumaan siitä. PLZ RT. Kahden tunnin sisällä minulla oli viisi vapaaehtoista – ja aidompia vapaaehtoisia kuin olisin saanut perinteisellä menetelmällä: ottamalla psykiatreihin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. Heidän kauttaan löydät vain heidän suosikkiasiakkaansa tai -potilaansa.

Vielä yksi esimerkki. Eilen veljeni, joka hänkin on toimittaja, kirjoitti blogimerkinnän tämänhetkisestä taistelusta eliitin ja “valkoisen roskaväen”, vasemmiston ja oikeiston välillä. Keskustelimme siitä Twitterissä. Eräs kustantaja liittyi keskusteluun ja ehdotti veljelleni kirjan kirjoittamista aiheesta. Niin nopeasti asiat voivat edetä.

Lopuksi kyselin vielä Jopilta mielenkiintoisia hollantilaisia tweettaajia, jotka tweettaavat englanniksi. Hänelle ei tullut mieleen oikein mitään ja hän kyseli seuraajiltaankin, mutta ilmeisesti kaikki mielenkiintoiset hollantilaiset tosiaan tweettaavat vain hollanniksi.

Twitteriä hyvin hyödyntävistä hollantilaisfirmoista hän mainitsi rautatieyhtiö NShispeedin, joka tarjoaa asiakaspalvelua Twitterissä. Hollanniksi siis, mutta tästä voisi VR:kin ottaa mallia! Myös lentoyhtiö KLM asiakaspalvelee Twitterissä.

En ole Facebookissa. Joskus on tuntunut siltä, että pitäisi olla, mutta lähiaikoina ei tosiaankaan. Facebook on jatkuvasti negatiivisissa uutisotsikoissa, lähinnä heikon yksityisyydensuojan takia.

Viimeksi eilen Facebookista löytyi paha turvallisuusaukko, jonka avulla kuka tahansa pystyi seuraamaan muiden chatteja. Ja “kuka tahansa” tässä aivan kirjaimellisesti, sillä bugia oli todella yksinkertaista hyödyntää.

Heti kun ylläpito sai tiedon tästä aukosta, sitä alettiin korjata. Turvallisuusaukkoja löytyy kaikkialta. Niitä ei saisi olla lainkaan, mutta niitä on lähes mahdotonta välttää kokonaan. Siinä suhteessa Facebook ei ole ainutlaatuinen. Tietynlainen infrastruktuuri ja webbisuunnittelu kuitenkin selvästi lisää riskiä tietoturva-aukkoihin.

Facebook on osoittanut jatkuvaa piittaamattomuutta käyttäjistään – asiakkaistaan. Viis tietoturvasta ja yksityisyydestä, ne ovat epäolennaisia. Tuntuu siltä, että firma tuntee itsensä voittamattomaksi sadoilla miljoonilla asiakkaillaan. Mitä sitten, jos tuhat, tai miljoonakin ihmistä sieltä lähtee, se ei tunnu vielä missään.

Facebook-tunnuksiahan ei voi edes kunnolla poistaa. Surkuhupaisasti kävi Star Wreck -ohjaaja Timo Vuorensolalle, joka poisti FB-tunnuksensa. Facebook kuitenkin loi hänelle automaattisesti oman sivun, joka sanoo “Timo Vuorensola is on Facebook”, eli sitä voisi kuvitella miehen itse tekemäksi. Nyt hänellä on siis Facebook-presenssi, jota hän ei voi itse hallita.

Onko Twitter Facebookia turvallisempi?

Keskustelin aiheesta puolisoni kanssa, joka ei käytä Twitteriä eikä Facebookia. Yritin inttää, että oli tietoturva-aukkoja sitten missä vain (ja niitä on ollut Twitterissäkin), Twitter on tavallaan Facebookia turvallisempi, koska sinne ei anneta samalla lailla arkaluontoista tietoa. Profiilit ovat pelkistettyjä, kuva-albumeja ei ole, eikä käyttäjien ystävyyssuhteita voi samalla lailla mallintaa.

Puolisoni huomautti, että Twitteriin syydetään silti paljon dataa, jota voi analysoida monin eri tavoin. Tämä on toki totta ja siitä on olemassa jo jossain määrin pysäyttäviä esimerkkejä.

TweetPsych on palvelu, joka analysoi käyttäjän persoonaa tämän tweettien perusteella. Esimerkiksi oma henkilökohtainen tunnukseni on TweetPsychin mielestä keskivertoa ahdistuneempi ja negatiivisempi – mutta tweettaa myös keskivertokäyttäjää rakentavammin ja puhuu enemmän oppimisesta ja ajattelusta.

Konkreettisempi esimerkki Twitter-tietojen analysoinnista on SleepingTime.org, joka osaa kertoa kenen tahansa aktiivisen (ja lähinnä kotimaassaan pysyttelevän) Twitter-käyttäjän nukkuma-ajat ja tiedot pitävät yllättävän hyvin paikkansa.

Tieto ihmisen nukkuma-ajoista ei välttämättä tee kenestäkään haavoittuvaa, mutta lisää kyllä tietoisuutta siitä, että sosiaalisen median sisältö ihan oikeasti on julkista ja kertoo paljon myös rivien välistä. Kukaan perheenjäsenistäni (puolisoani lukuunottamatta) ei tiedä vuorokausirytmiäni, mutta kuka tahansa nettikäyttäjä voi sen ottaa selville. Siinä on ajattelemisen aihetta.

Ei myöskään kannata unohtaa paikannuspalveluita kuten Foursquarea ja Gowallaa. Niistäkin on tehty varoittava esimerkki: Please Rob Me -sivusto listaa kaikki Twitterin käyttäjät, jotka viimeisimpien tweettiensä mukaan eivät ole kotonaan ja sopivat siis hyvin murtovarkauksien kohteeksi. Moni on tweetannut oman kotiosoitteensakin näillä palveluilla, mitä hieman kummastelen.

Foliohatun käyttäminen lienee turhaa, mutta terveen järjen käyttö on aina sallittua ja suotavaa. Muista myös se, että vaikka suojaisit tweettisi tai välittäisit arkaluontoista tietoa vain yksityisviesteillä, ikävä tietoturva-aukko voi pahimmillaan tehdä niistäkin julkisia. Kun tieto muuttuu netissä julkiseksi vaikka vain hetkeksikin, sitä voi olla lähes mahdoton poistaa.

Vapaasti käytettävä kuva stock.xchng-käyttäjältä juliaf

Foursquare ja Gowalla ovat sosiaalisia verkostoja, jotka käyttävät hyväkseen mobiililaitteiden GPS-paikannusta. Niiden avulla voi kertoa muille missä menee ja kerätä erilaisia pisteitä ja merkkejä “kirjautumalla sisään” tiettyihin tosielämän paikkoihin ravintoloista rautatieasemiin. Gowallassa on mukana myös jonkinlainen virtuaalinen geokätköily. Kummankin voi asettaa lähettämään päivityksiä myös Twitteriin.

Näitä palveluita, erityisesti Foursquarea on käytetty Suomessakin jo jonkin aikaa, mutta viimeisen viikon aikana niiden lähettämät tweetit ovat herättäneet selvästi tavallista enemmän keskustelua Twitterissä. Toiset rakastavat, toiset vihaavat.

Foursquaren ja Gowallan lähettämien tweettien sisältö on luokkaa “Olen nyt Helsingin rautatieasemalla”. Foursquaressa voi nousta myös paikan pormestariksi (mayor). Itseäni ainakin huvittaa, kun joku automaattijulistautuu vaikkapa McDonaldsin pormestariksi tai kun joku toinen syrjäyttää tämän. Näen mielessäni kukkulan kuningas -tyylisen leikin, jossa Mäkkärin kunkku syrjäytetään valtaistuimeltaan.

Ongelma

Monia päivitykset kuitenkin ärsyttävät, sillä kyse on sosiaalisessa mediassa ongelmallisena pidetystä automaatiosta, kohinasta eikä aidosta sisällöstä, ja jos itse on vaikkapa Oulussa, tiedolla tuskin on paljoa käyttöä.

Toiset puolustautuvat sillä, etteivät tweetit ole hyödyttömiä. Eräs palvelun taustalla olevista ideoista on tietenkin se, että voi tavata samassa paikassa olevia ihmisiä myös oikeassa elämässä ja tätä on hyödynnetty Suomessakin. Suurimmalle osalle tieto ei toki ole relevanttia, mutta samaa tuskin voi sanoa kaikista muistakaan tweeteistä.

Itse näkisin asian niin, että joissain paikoissa sijaintinsa tweettaaminen on ihan mielekästä. Esimerkiksi lentokentällä, tavaratalossa tai museossa vierähtää usein tunteja ja siinä on hyvin aikaa muiden ihmisten tapaamiseen. Voi ehkä ajatella myös, että näiden sijaintien tweettaaminen kertoo jotain ihmisestä. Moni tweettaa olevansa tällaisessa paikassa, vaikkei käyttäisikään paikannussovellusta.

Mutta mitä kertoo tai ketä hyödyttää tieto siitä, että joku on ensin Sörnäisen metroasemalla ja hetkeä myöhemmin Kampin metroasemalla, pian kenties jopa Ruoholahdessa? Harva alkaa sellaisissa paikoissa tapailemaan toisia. Harva myöskään kertoisi ilman Foursquarea tai Gowallaa olevansa metroasemalla tai ratikassa, ainakaan ilman mitään lisätietoa, joka voisi tehdä tweetistä mielenkiintoisen tai informatiivisen.

Tähän on helppo todeta, että Twitteriin saa syöttää ihan mitä tahansa sisältöä. Jos muita ei miellytä, voi aina lopettaa tämän ihmisen seuraaminen. Tottahan se onkin, mutta muuten mukavan ihmisen kohdalla tähän on kurja ryhtyä.

Ratkaisu

Jos Foursquare tai Gowalla tai mikä tahansa muu ohjelma automaattisine päivityksineen ärsyttää liikaa, monilla Twitter-asiakasohjelmilla ne voi filtteröidä pois. Vaihtoehtoja ovat esim. TweetDeck, TalkingPuffin, Mixero ja Nambu, jotka tukevat tiettyjä merkkiyhdistelmiä sisältävien tweettien suodatusta.

TalkingPuffin on käsittääkseni ainoa ohjelma, joka osaa suodattaa pois melkein mitä vaan, mukaan lukien tietyn ohjelman lähettämät tweetit. Näin voi FourSquaren (joka TalkingPuffinin sivuilla erityisesti mainitaan esimerkkinä) lisäksi suodattaa pois erilaisia kilpailu- ja äänestyspalveluita – vaikka twitterfeedin kautta tulevat RSS-syötteet, jos niin haluaa. TalkingPuffinissa on jopa mukana roskapostisuodinten kaltainen automaattinen “kohinasuodin”.

Pienempänä luin vuonna 1989 tai 1990 ilmestynyttä Tieteen Kuvalehteä, jossa luvattiin lentävien henkilöautojen olevan muutaman vuoden päässä massatuotannosta. Artikkelissa esitelty, kuvissa muistaakseni raflaavan ferrarinpunainen auto pystyi kulkemaan 500 kilometriä tunnissa ja nousi pystysuoraan ilmaan. Vaikuttava juttu, mutta ko. autoa odottelemme edelleen.

Tulevaisuudenhan piti olla silloin, kun meillä on lentäviä autoja. Ehkä tätä käsitystä pitää korjata: tulevaisuus onkin tweettaava auto. Ford aikoo ympätä autoihinsa Twitterin. Ajoturvallisuuden nimissä se lukee tweetit ääneen ja omatkin tweetit voi sanella. Mikä olisikaan hauskempaa kun ominaisuus menee vahingossa päälle ja vaikkapa hellät hetket työkaverin kanssa päätyvät puolison luettaviksi. Osaakohan auto tweetata automaattisesti kuunneltavan radiokanavan ja bensan loppumisen?

Tweettaava auto (ehdotan Fordille nimeä “Twitt”) ei toki vielä riitä mihinkään. Twitter pitää saada mukaan kaikkiin laitteisiin! Mikrouuneissahan on ollut MP3-soittimia ja ääninauhureita jo vuosien ajan, joten miksei Twitterkin. Leivänpaahdin ja kahvinkeitin pitää nekin päivittää 2.0-versioihin.

Tulevaisuuden televisio jakaa katseltavan ohjelman nimen automaattisesti Twitteriin. Jääkaappi tweettaa sinne laitettavat tai pois otettavat ruoat (toki voit rastia pois kaiken mitä et halua julkisuuteen, niin että sushit ja samppanjat tweettaantuvat, mutta roiskeläppäpizza ei). Miksi ruokkia itusalaatilla vain perhettään, jos sillä voi pakkosyöttää myös seuraajiaan?

Miten Twitteriä voi hyödyntää jouluna ja jouluvalmisteluissa? Vaikka miten!

1. Järjestä virtuaaliset pikkujoulut. Tätä ehdittiin jo testata pari viikkoa sitten. Twitterillä on täydennetty myös oikean elämän pikkujouluja, esimerkiksi Ylen pikkujouluista päästiin katselemaan Bambuser-videolähetyksiä.

2. Pyydä reseptejä. Kyllästyttääkö popsia aina samaa rosollia ja lanttulaatikkoa? Perinteet ovat toki tärkeä osa joulua, mutta ei se tarkoita, että kaiken pitäisi aina olla samaa. Twitterissä on ihmisiä ympäri maailman ja heiltä löytyy ideoita aivan uudenlaisiin herkkuihin.

3. Kysy neuvoa. Millä kinkunrasva lähtee uunin pohjalta? Mistä saa Helsingissä edullisia mutta tuuheita kuusia? Jos lisäät kysymyksesi perään sanan #twithelp, se näkyy myös Twithelp-sivustolla.

4. Jaa joulun viettosi muiden kanssa. Joulukirkosta tai -saunasta ei ehkä kannata tweetata, mutta muuten voit kertoa joulun vietostasi tekstillä, kuvilla tai videoilla. Meille tutut joulupuuhat voivat ulkomaalaisille olla todella hienoa ja eksoottista seurattavaa. Ja ainahan on kiva vertailla pukin tuomisia muiden kanssa…

5. Seuraa joulun viettoa ympäri maailman. Sana Christmas on keikkunut jo jonkin aikaa Twitterin Trending Topicsissa. Tällä hetkellä keskustelu liikkuu lähinnä lahjojen hankinnassa, mutta eiköhän pian päästä seuraamaan myös muita jouluvalmisteluja.

6. Kerää ideoita joululahjoihin. Twitteristä löytyy nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia, urheilijoita ja taiteilijoita, pomoja ja perheenäitejä. Jos seuraajalistasi on vielä pieni, kysele rohkeasti suoraan ihmisiltä sen ulkopuoleltakin.

7. Saalista tarjouksia. Monet yritykset maailmalla jakavat Twitterissä tarjouksia ja etukuponkeja. Suomalaisiakin tunnuksia tarjousten etsimiseen löytyy, ainakin @kuponkimaa ja @Alebongarit

8. Löydä joulupukki. Sosiaaliseen mediaan ja erityisesti Suomen pieniin piireihin kuuluu vahvasti muiden auttaminen, myös oikeassa elämässä. Jos joulupukin etsiminen jää viime tinkaan, siihenkin löytyy varmasti apua Korvatwunturilta.

9. Löydä lahjoituskohde. Ellei kulutusjuhla inspiroi, miten olisi paketin sijasta lahjoitus hyvään tarkoitukseen? Monet hyväntekeväisyysjärjestöt ja -kampanjat kertovat toiminnastaan Twitterissä. Myös esimerkiksi suomalainen Lahjaksi lehmä -kampanja löytyy Twitteristä: @LahjaksiLehma.

10. Tee päivän hyvä työ. Muiden ihmisten auttamisen ei tarvitse viedä paljoa aikaa tai rahaa. Hyvien asioiden tekeminen on toki ajankohtaista vuoden ympäri, mutta erityisesti joulun aikaan siihen kannattaa panostaa. Joskus sekin, että retweettaat jonkun tutun tai tuntemattoman kysymyksen tai avunpyynnön voi olla iso apu.

Keksittekö lisää?

Kuva kirjoittajan omista arkistoista