Jos olet elänyt tynnyrissä viimeisen pari viikkoa, kerrottakoon, että vuvuzelat ovat torvia, joita paikalliset soittavat parhaillaan Etelä-Afrikassa järjestettävissä jalkapallon MM-kisoissa. Ne aiheuttavat TV-lähetykseenkin jatkuvan, ampiaisen surinaa muistuttavan taustametelin.

Olen turkasen kyllästynyt mokomiin torviin, vaikka en edes katso jalkapalloa. Tuntuu, ettei Twitterissä välillä ole juuri muusta puhuttukaan. Ensin jauhettiin siitä, kuinka ärsyttäviä vuvuzelat ovat. Sitten postailtiin linkkejä TV-yhtiöihin, jotka suodattavat äänen pois sekä tee-se-itse -niksejä vuvuzelojen suodatukseen kotikatsomoissa. Toki aiheesta syntyi myös tusinoittain hassunhauskoja kiertovitsejä.

Voi kenties ihmetellä, miksi ihminen, joka ei katso jalkapalloa eikä jaksa enää aiheesta käytävää keskustelua blogaa siitä. Juuri siksi. Mielessä alkoi syntyä varsin mielenkiintoinen analogia, jota maustaa ripaus ehtaa metaa.

Euroviisujen aikoihin moni kyllästyi keskusteluun ja alkoi etsiä tapoja suodattaa aiheeseen liittyvät tweetit. Jalkapallokisojen aikana on herännyt taas sama ilmiö. Onko siitä saamarin potkupallosta pakko puhua aivan lakkaamatta? Huomenna tuskaillaan Ruotsin häähumua.

Puuttuvien hashtagien vuoksi kaikkia pallokeskusteluita on vaikea karsia pois näkyvistä, mutta onneksi monilla Twitter-työkaluilla on helppo suodattaa vuvuzeloja käsittelevä keskustelu – selvästi helpompaa kuin suodattaa itse vuvuzelat pois TV-lähetyksistä.

Jo aiemmin on mainittu TweetDeck ja tuntemattomampi TalkingPuffin hyvinä suodatustyökaluina, mutta ominaisuus on yleistymässä muihinkin asiakasohjelmiin. Samoin seurattavien väliaikainen mykistäminen (ilman unfollowaamista) alkaa löytyä jo monista käyttöliittymistä, lisäosista ja asiakasohjelmista.

Suodattaminen parantaa sosiaalisen median käyttökokemusta, säästää aikaa ja helpottaa jyvien erottelemista akanoista. En yhtään ihmettelisi, vaikka parin vuoden päästä pähkäiltäisiin, miten joskus aikoinaan kukaan jaksoi käyttää Twitteriä ilman mykistys- ja suodatustoimintoja.

Vapaasti käytettävä kuva stock.xchng-käyttäjältä bodgie

Twitter on tällä viikolla julkistanut paljon uusia ominaisuuksia Chirp-kehittäjäkonferenssissaan. @Anywhere-alustan virallisen julkaisun lisäksi eniten huomiota ovat saaneet Twitterin oma geopaikannusominaisuus Points of Interest sekä mainosten tulo Twitteriin.

Promoted Tweets

Mainosten tulossa Twitteriin tuskin on mitään kovin ihmeellistä, sillä Twitterille on kaipailtu liiketoimintamallia jo pitkään. Mainokset ovat looginen ja ihmisille tuttu tapa tehdä rahaa. Ne näkyvät erityisinä “promotoituina tweetteinä”, jotka ovat hieman kuin retweetit: periaatteessa ihan tavallisia tweettejä, joihin voi vastata, joita voi lisätä suosikkeihin ja joita voi myös retweetata.

Ensimmäiset mainokset ovat jo näkyvillä (kts. ottamani kuvankaappaus yllä), mutta näkyvät tällä hetkellä ilmeisesti ainoastaan Twitterin haussa. Myöhemmin niitä on tarkoitus näkyä myös normaalin Twitter-virran seassa, myös Twitter-asiakasohjelmien käyttäjille.

Jotkut ovat ehtineet jo närkästyä aiheesta, vaikka en näe siihen mitään syytä. Pakko Twitterinkin on takoa voittoa ja suunniteltu mainosten levitystapa ja -määrä vaikuttaa varsin siedettävältä, verrattuna vilkkuviin ja välkkyviin bannereihin tai erään nimeltämainitsemattoman musiikkipalvelun nimeltämainitsemattomaan Jonathaniin. On lupailtu, että mainokset jotka eivät “resonoi” (eli suomeksi kiinnosta ihmisiä) katoavat pian näkyvistä.

Geopaikannusta ja muuta metadataa

Twitterin julkistaman Points of Interestin tarkoituksena puolestaan on liittää Tweetteihin konkreettista tietoa siitä, missä paikassa ne on kirjoitettu, esimerkiksi tietty ravintola tai urheilustadion. Tarkoituksena on mm. helpottaa sitä, että käyttäjä voi etsiä kaikki tietystä paikasta tai sen läheltä lähetetyt tweetit. Points of Interest, kuten geopaikannusominaisuudet yleisesti, varmasti kytkeytyy mukavasti mainosten kohdentamiseen.

Vähemmän huomiota on saanut muutaman kuukauden sisällä tuleva ominaisuus nimeltä Annotations. Se lisää tweetteihin metadataa, jota sitten voi etsiä haussa. Ominaisuuden sisältöä ei juuri ole tarkennettu, mutta paikannustagien ja hashtagien korvaajien lisäksi metadataa saattaisi olla vaikkapa se, kenen tekemään sisältöön viitataan tai onko tweetti vaikkapa linkki blogipostiin, osa jotain chattia tai tapahtumakutsu. Esittäkää ihmeessä omia arvauksianne tai visioita siitä, mihin käyttäisitte metadataa!

Muut ominaisuudet

Twitter suunnittelee myös oma linkkilyhennintä. Tulossa saattaa olla myös kuvien ja muun multimedian integroiminen suoraan Twitteriin omaan käyttöliittymään.

Twitterillä on selvästi tavoitteena integroida itse palveluun lisää toimintoja, siinä missä aikaisemmin erilaiset ekstrat on jätetty kolmannen osapuolten palveluiden toteutettavaksi. Twitterhän ilmoitti myös ostavansa Mac- ja iPhone-ohjelma Tweetien ja kehittelevänsä omaa ohjelmaa Android-puhelimille. Herää kysymys siitä, miksi Twitter valpastuu tähän vasta nyt.

On sinänsä mielenkiintoista, miten hurjaa tahtia Twitter julkaisee/julkistaa uusia ominaisuuksia. Itse olen ollut Twitterissä melko tarkkaan kaksi vuotta ja ensimmäisen reilun vuoden aikana uusia toimintoja ei julkaistu käytännössä lainkaan. Vielä kun saisimme ne uudet retweetit kommentointiominaisuuden kanssa, mitä on odoteltu jo reilu puoli vuotta…

P.S. Ei ominaisuus sinänsä, mutta Chirpissä kerrottiin myös, että kaikki julkiset tweetit Twitterin alusta asti tullaan arkistoimaan Yhdysvaltain kongressin kirjastoon, jossa niitä voidaan käyttää esimerkiksi ei-kaupalliseen tutkimukseen.

Näin käytät Twitteriä -kirjassa kerrotaan kahdesta Twitterin kehittämästä vimpaimesta eli widgetistä, jotka ovat omat (tai jonkun toisen käyttäjän) tweetit ja Twitter-haku. Twitterin vimpaimet ovat siis HTML:llä ja JavaScriptillä toteutettuja, mukautettavia laatikoita, jotka näyttävät tweettejä animoidussa näkymässä.

Näiden ohelle Twitteriin on sittemmin lisätty kaksi uutta vimpainta, jotka voi lisätä omille sivuilleen tai blogiinsa. Uudet vimpaimet ovat Favorites eli suosikit sekä Lists, jolla voi näyttää jonkin luomansa listan sisällön. Varsinkin näistä jälkimmäiselle voi keksiä monenlaista käyttöä. Uutislähteistä koostettu lista toimii reaaliaikaisena uutisnäyttönä ja työpaikan sivuille voi lisätä vimpaimen, joka näyttää yrityksen työntekijöiden tweetit.

Näin käytät Twitteriä -kirjassa käsitellään toki myös Twitterin tietoturvaa, mutta kirjan painoon menon jälkeen aihe on tullut entistäkin ajankohtaisemmaksi. Viimeisen parin viikon aikana lukuisia tunnuksia on “hakkeroitu” (kuten asian voi kansankielisesti esittää) ja seurauksena valtaosa aktiivisista Twitter-käyttäjistä on saanut erilaisia mainos- ja jopa viruslinkkejä yksityisviesteinä, jotka näyttävät tulleen heidän kavereiltaan.

Useimmissa nettipalveluissa suurin tietoturvariski on heikko salasana. Twitterissä riskit piilevät kuitenkin muualla. Monet webbipalvelut käyttävät Twitterin OAuth-palvelua käyttäjien tunnistamiseen. Tällöin ulkopuolinen sivusto ei näe käyttäjän salasanaa, mutta saa käyttäjältä tämän luvalla oikeudet käyttää tämän Twitter-tunnusta. Suurin osa OAuthia käyttävistä palveluista on luotettavia, mutta ongelma ovatkin ne palvelut, jotka eivät ole. Mistä ne voi muka erottaa?

Noin yleisesti ottaen oikeutta Twitter-tunnuksiensa käyttämiseen ei kannata antaa peleille, testeille, äänestyksille tai muille viihdesivuille. Vaikka ne eivät spammaisikaan kavereitasi, monesti ne lähettävät tweettejä nimissäsi samalla kun pelaat, testaat itseäsi tai vastaat kyselyihin. Poskia voi alkaa kuumottaa, kun huomaa tällaisen sivuston lähettäneen testituloksesi ja tiedot siitä, kenen julkkiksen peppua olet äänestänyt hekumallisimmaksi Twitter-syötteeseesi. Pahimmillaan höpötweettejä lähtee kymmenittäin ennen kuin tunnuksen haltija huomaa tapahtuneen.

Jos saat kuulla tunnuksesi lähettäneen mainosviestejä, ensimmäinen refleksi on vaihtaa salasana. Salasanan vaihto ei kuitenkaan itsessään vielä riitä. Avaa Twitterin Settings ja siirry välilehdelle Connections. Sieltä voit poistaa käyttöoikeudet humpuukipalveluilta napsauttamalla Revoke Access.

Vapaasti käytettävä kuva stock.xchng-käyttäjältä saavem

Twitter julkaisee uusia ominaisuuksia beetatestaukseen rivakkaa tahtia. Uusimpina ovat uusi retweet-ominaisuus sekä tweettien automaattinen päivitys webissä. Pari viikkoa on testattu uutta listaominaisuutta, jossa käyttäjä voi luoda muista Twitter-käyttäjistä joko julkisia tai yksityisiä listoja.

Listoja voi hyödyntää kahdella eri tavalla. Niitä voi käyttää samalla tavalla kuin TweetDeckin ja muiden asiakasohjelmien ryhmiä, eli seurata tiiviimmin tiettyjä käyttäjäryhmiä, vaikkapa hyviä kavereitaan. Tällä hetkellä ongelma on se, että vaikka useampi asiakasohjelma tukeekin jo listoja, listoja ei ole vielä juuri yhdistetty ohjelmien omiin ryhmäominaisuuksiin.

Julkisia listoja voi luoda suosituksiksi muille ihmisille. Omille listoilleen voi lisätä käyttäjiä joita ei seuraa ja toisten käyttäjien listoja voi seurata, mikä ei ole sama asia kuin listan sisältämien käyttäjien seuraaminen, vaan vastaa enemmänkin listan lisäämistä kirjanmerkkeihin.

Twitter-listat ovat herättäneet paljon keskustelua niin puolesta kuin vastaankin. Toisten mielestä listat ovat suosituimmuuskilpailu, toisten mielestä asia on juuri päinvastoin. Tremendous News -blogi listasi humoristisesti viisi tapaa, joilla Twitter-listat auttavat hoitelemaan douchebageja, eli ihmisiä joilla keltainen neste on noussut hieman turhan korkealle. Listojen avulla näkee kätevästi, miten paljon yhteisö oikeasti arvostaa vaikkapa 10 000 seuraajan käyttäjiä. Toisaalta Dave Troy epäilee, että tulevaisuudessa suosituimmat listapaikat saattavat päätyä jopa myyntiin.

Listojen huonona puolena on nähty se, että kukaan ei voi ohjailla, millaisille listoille päätyy tai esimerkiksi kieltäytyä listoille pääsystä kokonaan, mikä on tietysti ikävää. Mark Trapp meni niin pitkälle, että julisti listat “vaarallisiksi” mm. tällä perusteella.

Ajatus siitä, että joutuisi listalle “Twitterin tyhmimmät” voi tuntua ikävältä, mutta käytännössä todennäköisyys tähän on aika pieni – ainakin ilman, että olisi myös kymmenillä positiivisilla listoilla. Tarvittaessa listalta pääsee pois torjumalla käyttäjän. Toinen Trappin esiinnostama listojen varjopuoli on se, että ne saattavat helpottaa mainostajien työtä. Käytännössä tästä ei ole vielä näkynyt merkkejä.

Twitter-listat ovat varmasti suuri apu uusille käyttäjille, sillä Twitterin käytön aloittamisessa suurin kynnys on edelleen löytää riittävästi mielenkiintoisia seurattavia, jotta palvelun käyttö on mielekästä. Suomalaisista kattavia listoja on tehnyt esimerkiksi John Salminen joka on koostanut mm. listat Finnish organizations ja Finnish politics.

Vapaasti käytettävä kuva stock.xchng-käyttäjältä lupoianfla