Twitter-blogissa on vallinnut lähiaikoina hiljaisuus, osaksi sen takia, että muutin Suomesta Hollantiin. Täällä Twitter on jo useamman vuoden ollut todella suosittu. Koska minulta kysytään usein, miksei Twitter ole vieläkään Suomessa erityisen suosittu ja olen siitä kirjoittanut paljon, päätin tällä kertaa lähteä selvittämään, miksi Twitter on Hollannissa niin suosittu.
Haastateltavan valinta tuntui osuneen nappiin. Kysymykseen löytyi vastaus ja samalla sain myös muita arvokkaita ideoita. Omien sanojensa mukaan Jop de Vrieze on (tiede)toimittaja, ajattelija ja intohimoinen työskentelijä. Hänen Twitter-tunnuksensa on @Jopinie ja kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.jopinie.nl.
Miksi uskot Twitterin olevan niin suosittu Hollannissa?
Uskon, että siihen on useita syitä, joita voimme miettiä. Yksi perimmäinen syy on nettiyhteyksien suhteellisen hyvä saatavuus ja älypuhelinten nopeasti kasvava määrä. Lisäksi on joitain enemmän sosiaalisia ja kulttuurillisiä syitä.
Eräs seuraajistani kutsui sitä “kroeg”-tunteeksi [kroeg on hollanniksi pubi, lienee sama sana kuin suomen "krouvi"], samalla lailla kuin menemme mielellämme kahviloihin nauttimaan keskusteluista, olivat ne sitten syvällisiä ja vilpittömiä tai eivät.
Mielenkiintoinen teoria. Twitter ei vieläkään ole kovin suosittu Suomessa, vaikka nettiyhteydet (ja kännykkänetti) ovat kaikkialla. Mutta suomalaiset eivät myöskään juuri vietä aikaa kahviloissa.
Joo, itsekin pidin tästä teoriasta. Puhut ihmisille joista pidät, kuuntelet niitä joista pidät. Ihan kuin joukko ihmisiä baarissa.
Sitten on vielä ajatus siitä, että yhtäkkiä kaikilla pitää olla mielipide ja se pitää myös ilmaista. Twitter on tapa ilmaista itseään. Jotkut kutsuvat sitä narsismiksi, mutta narsismia siitä tulee vasta kun se on epätervettä ja epärealistista.
Hollannin talous pohjautuu ennen kaikkea palveluihin. Palvelualalla työskentelevät ovat usein hyvin innokkaita ilmaisemaan itseään ja olemaan näkyvillä. Se on markkinointinäkökulma Twitteriin.
Olen saanut sellaisen kuvan, että hollantilaiset ilmaisevat kärkkäästi mielipiteensä (esim. mielenosoitukset, valitukset ja muut ovat yleisempiä kuin Suomessa.)
No. Mielestäni mielenosoitukset eivät ole kovin yleisiä, meillä on tapana enemmänkin “salonkivalittaa”: istumme tuolilla tietokoneen ääressä, emme mene kaduille osoittamaan mieltämme. Siinä mielessä mekin olemme erittäin hyviä valittamisessa, sen sijaan että tekisimme mitään konkreettista.
Erityisesti vaalien aikaan Twitterissä oli paljon aktiviteettia. Liikaa ihmisiä ilmaisemassa mielipiteitään. Tässä kulttuurissa “jokainen mielipide on samanarvoinen”, auktoriteetti puuttuu.
Mielenkiintoisia ajatuksia. Miksi arvelet lähes kaikkien hollantilaisten Twitter-käyttäjien tweettaavan hollanniksi, vaikka useimmat hollantilaiset puhuvat erinomaista englantia? Liittyykö sekin “kroeg”-teoriaan?
Kyllä, luulisin niin. Useimmille Twitter on hyvin läheinen juttu. Emme tweettaa maailmalle, vaan seuraajillemme, koemme heihin yhteyttä. Tämä yhteys heikkenee, jos tweetataan englanniksi. Se on kuin pubi, tai kahvinkeittimen äärellä jutustelua. Itse tweettaan paljon työaiheisista jutuista kollegoideni kanssa.
Miten sinä (tai kollegasi) käytät Twitteriä varsinaisessa työssäsi?
Meillä on tunnettu hashtag nimeltä #durftevragen, eli #uskallakysyä. Jos tulee ongelmia pomon, tietokoneen tai jonkin muun kanssa, on parempi kysyä Twitteristä kuin Googlesta. Voi pyytää seuraajiaan retweettaamaan, jolloin saavuttaa suuremman yleisön.
Toinen esimerkki on kun etsin haastateltavia. Kysyin: Etsin naisia, jotka ovat olleet masentuneita ja ovat valmiita puhumaan siitä. PLZ RT. Kahden tunnin sisällä minulla oli viisi vapaaehtoista – ja aidompia vapaaehtoisia kuin olisin saanut perinteisellä menetelmällä: ottamalla psykiatreihin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. Heidän kauttaan löydät vain heidän suosikkiasiakkaansa tai -potilaansa.
Vielä yksi esimerkki. Eilen veljeni, joka hänkin on toimittaja, kirjoitti blogimerkinnän tämänhetkisestä taistelusta eliitin ja “valkoisen roskaväen”, vasemmiston ja oikeiston välillä. Keskustelimme siitä Twitterissä. Eräs kustantaja liittyi keskusteluun ja ehdotti veljelleni kirjan kirjoittamista aiheesta. Niin nopeasti asiat voivat edetä.
Lopuksi kyselin vielä Jopilta mielenkiintoisia hollantilaisia tweettaajia, jotka tweettaavat englanniksi. Hänelle ei tullut mieleen oikein mitään ja hän kyseli seuraajiltaankin, mutta ilmeisesti kaikki mielenkiintoiset hollantilaiset tosiaan tweettaavat vain hollanniksi.
Twitteriä hyvin hyödyntävistä hollantilaisfirmoista hän mainitsi rautatieyhtiö NShispeedin, joka tarjoaa asiakaspalvelua Twitterissä. Hollanniksi siis, mutta tästä voisi VR:kin ottaa mallia! Myös lentoyhtiö KLM asiakaspalvelee Twitterissä.
4 Responses on Haastateltavana toimittaja Jop de Vrieze
Pidin näkökulmista jotka tässä haastattelussa tulivat esiin: nopeus, ekstroverttius, paikallisuus, eri toimijoiden välinen tasa-arvoisuus.
Pohdinta NL-FIN -eroista jää ehkä vähän niukaksi. Hollanti kuitenkin on anglosaksisen kulttuurialueen ytimessä ja vaikutteet tulevat esim USA:sta huomattavasti nopeammin. Itse olen ajatellut, että valitettavasti nimenomaan mobiililaitteiden käytettävyyden paheneva jälkeenjääneisyys Suomessa 2008 eteenpäin on hidastanut sosiaalisen median sovellusten käytön kehitystä Suomessa, poikkeuksena FB. Muistaakseni tämä on tullut esiin eri mobiilikäyttöjärjestelmien käyttötapojen eroja kartoittavassa selvityksessäkin.
Vaalit tuovat pomminvarmasti lisää suomalaisia poliitikkoja myös twitteriin. Media alkaa jo olla suhteellisen hyvin edustettuna.
Minusta tässä oli aika mielenkiintoisia pointteja myös maiden välisiä eroja koskien. Itse en ollut nimittäin ajatellut sitä, että suomalaiset eivät juuri hengaile kahviloissa, ainakaan verrattuna esim. keskieurooppalaisiin. Voisiko se tosiaan osaltaan selittää, miksi suomalaiset viihtyvät paremmin esim. Facebookissa ja IRC-galleriassa (=kavereidensa kanssa) ja pitävät Twitteriä vähintäänkin turhakkeena. Ja sitten tuo toinen pointti, että hollantilaiset tykkäävät tuoda mielipiteitään esille ja olla muutenkin esillä.
Siinä olet toki oikeassa, ettei se lopulta välttämättä ollut haastattelun mielenkiintoinen anti (vaikka itse – sattuneista syistä – koin sen hyvinkin kiehtovaksi). Ja vaalien tulon näkee Twitterissä jo nyt, varmasti jatkossa vielä voimakkaammin. Nyt puolueet tyytyvät enimmäkseen syöttämään RSS:ää, mutta eiköhän sekin pian muutu. Tssäkin haastattelussa käsiteltiin hieman politiikkojen näkyvyyttä Twitterissä, mutta leikkelin sen osuuden pois, koska se jäi aika mielenkiinnottomaksi, varmaan lähinnä väärien kysymysten takia.
Vai Hollantiin sinä muutit, muistan että mainitsit lähdöstä jonnekin.
Minusta on kiva seurata hollantilaisia ystäviä, ei kun kavereita kun ne kirjoittaa omalla kielellä, joka on melkein saksaa muttei ihan. Niinkuin tuo durftevragen. Sia Vogel on nainen minun ikäluokkaa joka tviittaa myös englanniksi.
Minusta twitterissä on parasta kansainvälisyys ja maailman avartuminen kun Keski-Suomessa asun. Tosiaan FB on kodikkaampi paikka kertoa joskus arkielämästä, Twitter ei mulle ole sitä.
Blogaile lisää havainnoistasi. Hollantia on myös sanottu Keski-Euroopan pohjoismaaksi joka muistuttaa meitä. Ne osaa myös olla hiljaa
Kirjoitettua hollantia tosiaan ymmärtää saksan taidoilla varsin hyvin. Nykyäänhän kielimuuri ei juuri ole ongelma Twitterissä, kun monet eri asiakasohjelmat osaavat kääntää tweettejä. Moni ei kuitenkaan halua seurata itselle vieraalla kielellä teettaavia, vaikka käännösmahdollisuus löytyisikin. Osittain ehkä siksi, että tuntuu tyhmältä vastata eri kielellä kuin millä tweetti on kirjoitettu.
Leave a comment on Haastateltavana toimittaja Jop de Vrieze
RSS feed for comments on this post · TrackBack URI