Twitterin 140 merkin rajoitus viestiä kohden tuntuu aluksi todella rajalliselta. Yksi tekstiviestikin on sentään 160 merkkiä ja jo vuosien ajan käytännössä kaikilla matkapuhelimilla on voinut lähettää paljon pidempiä, ketjutettuja viestejä. Mitä 140 merkissä muka voi sanoa ja miten tällaisesta rajoituksesta voisi olla muuta kuin haittaa?

Olen kirjoittanut työkseni vuodesta 2000. Koen, että Twitter on parantanut kirjoitustaitoani. Paitsi että se pakottaa tiivistämään asiasta esiin oleellisen, myös sanavalintoja ja ennen kaikkea turhien sanojen karsimista joutuu miettimään. Monen kirjoittajan suurin ongelma on tarpeeton vuolassanaisuus, erityisesti kirjoitettaessa virallista tekstiä (eli suomeksi kapulakieltä). Selkeys ja helppotajuisuus ovat aina tärkeitä, tekstin tyypistä riippumatta!

Olen kirjoittanut paljon muunkinlaisia lyhyitä tekstejä kuin tweettejä, esimerkiksi 55- ja 100-sanaisia novelleja (yhden kuusisanaisenkin) ja paljon haikurunoja. Näissäkin genreissä tuntui aluksi siltä, ettei sana- tai tavumäärä voi riittää mihinkään. Mitä enemmän tällaisia tekstejä kirjoittaa, sitä pidemmälle se kuitenkin kantaa. Nykyään haikurunon 5-7-5 tavun maksimipituus tuntuu jo turhankin paljolta ja yleensä käytän paljon vähemmän tavuja.

Lehtijuttujen kirjoittamisessa olen aina inhonnut eniten otsikoiden ja väliotsikoiden laatimista. Uutisjutussa ne muodostuvat yleensä kuin itsestään, mutta muuntyyppisessä tekstissä niitä saa – ainakin minä saan – vääntämällä vääntää. Twitterin käyttö harjoittaa kuin itsestään tätä taitoa. Olen kirjoittanut jonkin verran myös mainostekstiä ja tässäkin Twitteristä on ollut hyötyä. Tweetit liikkuvat monesti journalismin ja copywritingin välimaastossa.

Twitteristä voi olla hyötyä hyvin monenlaisille kirjoittajille. Esimerkiksi Social Media Law Student -blogi kannustaa oikeustieteen opiskelijoita käyttämään Twitteriä oppiakseen ilmaisemaan itseään kömpelön ja koukeroisen lakikielen lisäksi myös tavalla, jota tavallinenkin ihminen voi ymmärtää. Samaa suosittelisin lämpimästi myös esimerkiksi poliitikoille ja tieteen tekijöille. Kuulisin mielelläni myös lukijoiden kokemuksia aiheesta!

Lopuksi vielä varoittava esimerkki eräältä tunnetulta amerikkalaispoliitikolta siitä, miten 140 merkin rajoitusta ei kannata yrittää kiertää.

Sarah Palinin tweetti

Tätä voisi jo kutsua nettitermillä "fail"