NaNoWriMo

NaNoWriMo eli National Novel Writing Month on nimestään huolimatta kansainvälinen projekti, jonka tavoitteena on kirjoittaa romaani (tai ainakin 50 000 sanan edestä sitä) marraskuun aikana. Tämä hulluus tempaa mukanaan yli satatuhatta ihmistä joka vuosi, mukana myös satoja suomalaisia. On muuten suomeksi huomattavasti haastavampi tehtävä kuin englanniksi.

NaNoWriMo on myös hyvä esimerkki projektista, joka istuu Twitteriin erinomaisesti. NaNolla on toki omat fooruminsa, mutta foorumeille jumittelee helposti tuntikausiksi, ettei vain tarvitsisi kirjoittaa. Twitteriäkin voi toki käyttää tekosyynä heikolle tuotteliaisuudelle, mutta 140 merkin pituusrajoitus hillitsee sitä kuitenkin kummasti.

Osallistun nyt toista kertaa NaNoWriMoon ja Twitter on toiminut erinomaisena tapana pitää yllä yhteenkuuluvuuden tunnetta – sitä että olen osa kansainvälistä projektia, enkä vain sulaa hulluuttani suolla kolmea aanelosta kehnoa proosaa päivässä. Twitterissä voi vertailla edistymistään muiden kanssa, tsempata kesken jättämistä pohtivaa kaveria ja yrittää löytää vastauksia vaikkapa siihen, millä julmalla kemikaalilla pahis yrittää myrkyttää hyviksen. Lopuksi on tietysti mahtava fiilis päästä hehkuttamaan voittoaan kaikille seuraajilleen.

NaNoWriMon päämaja raportoi Twitteriin mm. osallistujamääriä, kollektiivisia sanamääriä ja hyväntekeväisyyteen NaNon kautta lahjoitettua rahasummaa. Lisäksi projektin perustaja Chris Baty sparraa lyhyitä kirjoitussessioita, joiden aikana on tarkoitus kierryttää mahdollisimman paljon lisää sanoja ja lopuksi tweetataan lyhyt katkelma siitä tauhkasta, mitä pikakirin aikana saatiin kasaan.

NaNoWriMo-kirjoittajien osallistumista voi seurata tietenkin hashtagilla #NaNoWriMo. Sadistisen (tai vahingoniloisen) luonteenlaadun omaavat voivat vilkuilla myös #NaNoPanicin kanssa tuskailevia.